Ilmaston lämpenemisen myötä erilaiset sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa. Tulvien ja kuivuuden seuraukset ovat pahimpia alueilla, joilla ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja huonoissa asuinoloissa.
Puita istuttamalla voidaan auttaa palauttamaan luonnon tasapainoa alueilla, joilla metsät on hakattu polttopuiksi.
Kirkon Ulkomaanapu antaa kehitysmaiden ihmisille koulutusta ja tukea ympäristöystävällisessä maan ja luonnonvarojen käytössä. Toisenlaisten Lahjojen avulla autat suojelemaan ympäristöä kehitysmaissa.
Kirkon Ulkomaanapu istuttaa puita esimerkiksi seuraavissa maissa:
Etiopia
-Arabica-kahvipuuta istutetaan viljelijöille kahvintuotantoa ja tulonhankintaa varten.
-Sesbania (Sesbania sesban)on peltometsäviljelyssä maaperän parantamiseen käytetty nopeakasvuinen paikallinen typensitojapuu.
-Grevillea-lajiketta (Grevillea robusta) istutetaan tukki- ja koristepuuksi sekä lisäksi sitä käytetään tuomaan varjoa kuumilla seuduilla itäisessä Afrikassa.
-Eukalyptusta kasvatetaan suorien rakennusriukujen tuottamiseen. Eukalyptus haihduttaa myös paljon vettä ja muodostaa syvälle ulottuvat juuret, joilla se imee vettä syvältä maaperästä. Tästä syystä sitä käytetään esimerkiksi soisen alueen kuivatukseen malaria-alueilla.
Eritrea
-Sisal -nimisen puun versoja jaetaan viljelijöille peltojen ja puutarhojen aitaamiseen. Aidat suojaavat peltoja ja puutarhoja eläimiltä. Lisäksi puun kukista saadaan hunajaa.
-Neem (Azadirachta indica), on suosittu kuivankestävä koristepuu, josta saadaan raaka-ainetta lukemattomiin tarkoituksiin. Siemenistä saadaan hyönteismyrkkyä, lehdistä kemikaalien lähteitä lääke- ja kosmetiikkatarkoituksiin. Alun perin Intiasta kotoisin olevaa lajiketta on istutettu itäisessä Afrikassa toista sataa vuotta.
Uganda
-Karibian mänty; Väli-Amerikasta kotoisin olevaa mäntyä istutetaan tukkipuun tuottamiseen.
Shivatalin kylä sijaitsee Länsi-Nepalissa aivan Intian rajalla. Kylä kärsi vuosittain Mohna-rajajoen tulvimisesta sadekaudella heinä-elokuussa. Tulvat veivät mennessään Nepalin puoleista viljelymaata kutistaen kylän peltoalueita vuosi vuodelta yhä pienemmäksi. Intian puolella vastaavaa ongelmaa ei ole, sillä siellä kasvaa vankka metsä, joka ei pienistä tulvista hätkähdä. Muutama vuosi sitten tulvat tuhosivat 30 perheen riisisadon. Perheet menettivät tulvissa myös vuohia sekä kanoja ja osa taloista kärsi pahoja vaurioita. Tulviin kyllästyneet kyläläiset aloittivat joen pengertämisen Kirkon Ulkomaanavun tuella. Kyläläiset keräsivät itse kivet pengermää varten, mutta pengermää sitovan metalliverkon he saivat lahjoituksena. Kun pengermä saatiin valmiiksi, sille istutettiin besarma-puuntaimia. Näin sidotaan pengermän viereinen maa-aines, jotta tulvavesi ei pääse sortamaan sitä.
