Henkilötodistus - Toisenlainen Lahja -verkkokauppa


	Takaisin 12 € Henkilötodistus Suomessa jokainen lapsi rekisteröidään heti syntymän jälkeen sairaalassa. Syntymätodistus on pohja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Ilman syntymätodistusta lasta ei ole virallisesti olemassa, eikä hänellä näin ollen ole oikeuksia sosiaali-, koulutus- tai terveyspalveluihin. Kehitysmaissa jää vuosittain rekisteröimättä noin 50 miljoonaa lasta. YK:n tilastojen mukaan melkein 40 prosenttia maailman lapsista ei siis ole virallisesti olemassa. Nämä lapset ovat vailla perusoikeuksiaan. Koulunkäynnin ja terveydenhuollon puuttumisen lisäksi he ovat alttiimpia hyväksikäytölle, lapsityövoimalle ja lapsikaupalle. Esimerkiksi Haitissa, Karibian alueen köyhimmässä valtiossa, noin viidennekseltä kaupunkien väestöstä ja yli puolella maaseudulla asuvista puuttuu henkilötodistus. Osa väestöstä päätyy naapurimaahan Dominikaaniseen tasavaltaan työvoimaksi sokeriruokoviljelmille. Jopa 2 000 haitilaista lasta myydään vuosittain Dominikaaniseen tasavaltaan, kun heidän vanhemmilleen on uskoteltu lasten saavan siten parempi tulevaisuus. Kirkon Ulkomaanapu osallistuu muun muassa Haitissa työhön, joka kouluttaa syntymärekisteröinnin tärkeydestä. Sekä lapsia että aikuisia autetaan myös saamaan tarvittavat henkilötodistukset. Kirkon Ulkomaanapu tekee ympäri maailmaa työtä, jotta ihmisten perusoikeudet toteutuvat. Emildo Bueno Oguis syntyi Dominikaanisessa tasavallassa 32 vuotta sitten. Hänen vanhempansa olivat haitilaisia, jotka monen muun maanmiehensä tavoin olivat tulleet Dominikaaniseen tasavaltaan työskennelläkseen maan sokeriruokoviljelmillä. Emildo kävi koulut, pääsi yliopistoon ja meni naimisiin amerikkalaisen naisen kanssa. Kun hän halusi muuttaa vaimonsa luo Floridaan, ja tarvitsi sitä varten kopion alkuperäisestä syntymätodistuksestaan, se kuitenkin kiellettiinkin häneltä. Syyksi ilmoitettiin haitilainen alkuperä. Emildo vei asian oikeuteen. Oikeudessa hänen valituksensa hylättiin, vaikka hänelle oli aikaisemmin jo myönnetty Dominikaanisen tasavallan henkilöllisyystodistus ja passi. Tällä hetkellä Emildosta tuntuu kuin koko hänen syntymänsä olisi mitätöity. ”Syntymäni on kielletty, mikä tarkoittaa, ettei minulla ole nimeä, kansalaisuutta tai elämää. Kaikki, mitä minulla nyt on, ei ole minun”, hän sanoo. Emildon henkilöllisyystodistus vanheni toukokuussa, minkä jälkeen hänen työnsaantinsa muuttuu erittäin vaikeaksi eikä hän voi myöskään valmistua yliopistosta, jossa hän tällä hetkellä opiskelee. Erityisen haavoittuvaksi tilanteen tekee se, että hänet voidaan ilman papereita käännyttää maasta tai heittää vankilaan. ”Ilman papereita olen täysin mitätöity”, hän kertoo. Emildon lakimies ei kuitenkaan anna periksi, vaan pitää asiaa aktiivisesti esillä kirjoittamalla sekä paikallisiin että kansainvälisiin lehtiin. Tällä hän pyrkii lisäämään tietoisuutta sekä painostamaan oikeuslaitosta ja tuomareita. Tukea hän saa joiltakin paikallisilta kansalaisjärjestöiltä. Emildon suhteen hän pitää etuna sitä, että tapaus on hyvin dokumentoitu. ”Hyvän dokumentoinnin kautta tapaus voidaan tuoda julkisuuteen. Siinä on voitonmahdollisuutemme.” Emildo Bueno Oguis syntyi Dominikaanisessa tasavallassa 32 vuotta sitten. Hänen vanhempansa olivat haitilaisia, jotka monen muun maanmiehensä tavoin olivat tulleet Dominikaaniseen tasavaltaan työskennelläkseen maan sokeriruokoviljelmillä. Emildo kävi koulut, pääsi yliopistoon ja meni naimisiin amerikkalaisen naisen kanssa. Kun hän halusi muuttaa vaimonsa luo Floridaan, ja tarvitsi sitä varten kopion alkuperäisestä syntymätodistuksestaan, se kuitenkin kiellettiinkin häneltä. Syyksi ilmoitettiin haitilainen alkuperä. Emildo vei asian oikeuteen. Oikeudessa hänen valituksensa hylättiin, vaikka hänelle oli aikaisemmin jo myönnetty Dominikaanisen tasavallan henkilöllisyystodistus ja passi. Tällä hetkellä Emildosta tuntuu kuin koko hänen syntymänsä olisi mitätöity. ”Syntymäni on kielletty, mikä tarkoittaa, ettei minulla ole nimeä, kansalaisuutta tai elämää. Kaikki, mitä minulla nyt on, ei ole minun”, hän sanoo. Emildon henkilöllisyystodistus vanheni toukokuussa, minkä jälkeen hänen työnsaantinsa muuttuu erittäin vaikeaksi eikä hän voi myöskään valmistua yliopistosta, jossa hän tällä hetkellä opiskelee. Erityisen haavoittuvaksi tilanteen tekee se, että hänet voidaan ilman papereita käännyttää maasta tai heittää vankilaan. ”Ilman papereita olen täysin mitätöity”, hän kertoo. Emildon lakimies ei kuitenkaan anna periksi, vaan pitää asiaa aktiivisesti esillä kirjoittamalla sekä paikallisiin että kansainvälisiin lehtiin. Tällä hän pyrkii lisäämään tietoisuutta sekä painostamaan oikeuslaitosta ja tuomareita. Tukea hän saa joiltakin paikallisilta kansalaisjärjestöiltä. Emildon suhteen hän pitää etuna sitä, että tapaus on hyvin dokumentoitu. ”Hyvän dokumentoinnin kautta tapaus voidaan tuoda julkisuuteen. Siinä on voitonmahdollisuutemme.”